Maailman paras kirppis löytö!

Nyt minäkin kuulun siihen kastiin, jotka on tehnyt edes kerran elämässä maailman parhaan kirppis löydön. Aina kuulee puhuttavan, mitä kaikkea ihanaa on löytynyt (etenkin kotimaista Desingia) ja kun itse menee kirppikselle saa lähteä tyhjin käsin. 

Tänäänpä en lähtenyt.

Nimittäin bongasin kaksi Artekin 69 tuolia hintapyyntönä 50e/kpl. 

Myyjä huikkasi, että niitä on kaksi myynnissä.

Minä etevänä heti sanoin, että otan mielelläni kummatkin.

Hintaa hieroessa kysyin, onko tinkimisen varaa, ja myyjä sanoi, jos vien molemmat, niin saan 80eurolla kaksi tuolia.

Voitte varmaan kuvitella, etten kahta kertaa miettinyt.

(Toki pikainen puhelu Isohukalle, voitko hakea mut ja kaksi tuolia ja toteamus oli: nyt saat tulla niiden kanssa kotiin ihan itse..) Miten niin"innostunut" mies hankintojen suhteen? :)

Bussilla siis tulin kahden tuolin kera ja nyt olen maailman onnellisin kahden Artekin omistaja! 

Tavoite 2/6 hankittu. 4/6 puuttuu. 

Jos siis tiedät paikan josta voisi löytyä edullisesti, niin saa vinkata.

Päivän bongaus!

Ihan pöllö juttu!

Voisiko kyseessä olla Lapinpöllö?

Kuva: Helsinki, Lassila

Viikon työntekijä

Meillä töissä kiertää mitali, jota kukin työntekijä saa kantaa viikon kerrallaan "viikon työntekijänä". Tämä viikko osui minun kohdalleni.

Mitali luovutetaan viikon kantamisen jälkeen uudelle työkaverille, jolla mitalia vielä ei ole ollut. Tietysti perustelujen kera, miksi hän on ansainnut mitalin.

Tässä minun perusteluni, miksi minä olin viikon työntekijä ja sain kantaa mitalia.

P.s. He jotka tuntevat minut henkilökohtaisesti, 

tietävät varmasti, että askel on usein ripeä. 

Mitalin saatua askel vauhti tuplaantui. Tämä ei varmaan yllättänyt.

Jalustan kantohihna

Jos sitä ei saa kaupasta, tee se itse.

Jos se on kohtuuttoman kallis (minun makuun), tee se itse.

Yllä muutama oma ajatus, mitä kameranjalustan kantohihna herätti, kun näin kaupassa hinnan.

Josta sain ajatuksen tehdä hihnan itse.

Täytyy myöntää lopputulos miellyttää silmää ja eipä varmasti tule toista samanlaista heti vastaan kadulla.

Kangas: Marimekko

Kiitos Lidl

Minä sain sen!

Pitkään puhuttu ja haluttu hiomakone ja paljon muutakin.

 

Nyt uudet projektit, täältä tullaa. 

Maailman parhaat browniet!

 Jos siinä on suklaata, sen on pakko olla hyvää.

Jos siinä on suklaata ja voita sen on oltava super hyvää!

Tässä yksi super varma jälkkäri ja loistava ystävä suklaata rakastaville. Minulle!

Suklaa Brownie

200g tummaa suklaata

2,5 dl sokeria

200g voita

1 tl vaniljasokeria

5 kpl munaa

1,75 dl vehnäjauhoja

0,75 dl kaakaojauhetta

Voitele ja jauhota irtopohjainen kakkuvuoka. Sulata suklaa. Anna jäähtyä hetki. Mittaa kulhoon sokeri, sulanut voi ja vaniljasokeri. Vatkaa vaahdoksi. Vatkaa munat yksitellen mukaan ja lopuksi lisää sulatettu suklaa. Sekoita keskenään vehnäjauho ja kaakaojauhe, lisää taikinaan ja sekoita tasaiseksi. Kaada taikina vuokaan ja paista 175 asteisessa uunissa keskitasolla n. puoli tuntia. Brownie saa olla keskeltä hieman kostea.

Tämä sydänten sulattajan kanssa sopii hyvin vanilijajäätelö tai mansikkakastike. Jälkimmäinen on oma suosikkini!

Mansikkakastike

n. 0,5 l mansikoita

n. 1,5 dl vettä 

n. 2 rkl Sokeria

Kaikki kattilaan joka annetaan kiehahtaa, siten että mansikat hajoaa. 

Lopuksi koko homma soseutetaan sauvasekottimella.

Elämää joulun jälkeen

Vuoden viimeiset ja uuden vuoden ekat viikot on ehkä talven parasta aikaa. 

Joulun odotus, alet ja uusien lahjojen tutkiminen ja käyttöön valjastaminen. 

Minä, niin vanhaan ja tuttuun tottuneena ja lihasmuistiin painuneena, en osaa yksinkertaisesti käyttää uutta kameraani! Kiitos Isopukille(Isohukalle) tästä lahjasta. 

Tai osaan, mutta uusien nappien paikan muistaminen tuottaa välillä harmaita hiuksia ja ARGHT "kohtauksia".

(Canonistina olen ja pysyn, henkeen ja vereen).

Joulun jälkeen automatkat on muuttunut enemmän ja vähemmän hupaisiksi meillä Isohukan kanssa, etenkin jos matkaamme uusiin kohteisiin ja kartta on tarpeen.

"Käänny seuraavasta risteyksestä oikealle". 

Navigaattori! Ihan huippu laite. Tämä joululahja oli Isohukalle, pikku tontulta (Kuka lie onkaan..;))

Isohukka: "Hmmm, missähän tätä navia pitäis säilyttää tai kuljettaa...?"

 Minä: "Teenkö sille suojapussin?"

 Isohukka: "Jooo! Jos sä viitsit..?" 

Miten vihjaileva keskustelun alku.

Uudenvuoden aattoaamuna suojapussi valmistui. Edellisenä iltana valittiin kangaslaatikosta kankaat, mistä se tehdään ja Isohukka kertoi toiveista, mitä haluaisi.

Toiveena oli:

• Ettei heti tulisi mieleen, että siellä on navigaattori
• Oma tasku johdolle
• Suhteellisen istuva pussi, ettei se hölsky pussissa

Tässä se sitten on, navigaattorin suojapussi. 

Eipä heti tulisi mieleen, tuolla olevan navigaattori.

Päällikankaat ovat puuvillaa ja sisällä oleva vuorikangas on fleeceä.

Kaavat sommittelin navigaattorin mukaan, mittaa, ompele, leikkaa, mittaa, leikkaa, ompele, kunnes kumpikin pussi istui toisiinsa ja navigaattoriin.

Nyt reilun viikon untuvilla nukkuneena voin sanoa, että RAKASTAN ♥ ! Ihanaa miten lämmin on nukkua untuvapeitolla! 

Aikaisemmin nukuin peitolla + torkkupeitto jos kämppä viileni turhan kylmäksi, nyt riittää yksi peitto, joka ei paina yhtään mitään.

Suosittelen! 

Kiitos Isohukan vanhemmille näistä.