Tuohon ääneen olenkin jo kohta herännyt säännöllisesti ja välillä epäsäännöllisesti 19-vuotta.
Jossain vaiheessa nuoruuttani Muumit ei ollut yhtään mun juttu ja silloin kyseinen kello kökötti kirjahyllyn perällä. Niinkuin varmasti jokaisella nuorella tulee aika jolloin kaikista leluista ja lapsellisista tavaroista pitää päästä eroon. Tässä vaiheessa kiitän vanhempiani jotka pitivät pintansa, että kaikkea ei myydä ja heitetä pois mitä on ostettu tai saatu lahjaksi.
Tämän herätyskellon sain siis joululahjaksi 1995. Jos siis kuvaa ja muistia uskoa jonka varassa elän.
Sama pää kesät talvet.
Kyseinen kuva on otettu Kemijoen varrella olleelta mökiltä jossa usein vietimme lapsuudessa kesä- ja joululomia.
Nykyisin ensisijainen herätyskello jo useamman vuoden ajan on ollut kännykkä, mutta muumiherätyskello on edelleen käytössä varaherätyskellona jos laiskuus iskee eikä kännykän soittoon jaksakkaan nousta.
Tämä on harvinaisempaa minulle, mutta onpa herätyskello jos kännykkä joskus sanoo sopimuksensa irti ekä toimikkaan.
"Herätys on kiva päivä tänään herää jo.."
Tähän on siis hyvä lopettaa.