tiistai 18. syyskuuta 2012

Elämä hymyilee!


Hups! 
Ei kun omena hymyilee.
Onnellisten omenoiden valtakunta valtasi jääkaapin.
Onnellisia omenoita on syöty, juotu, soseutettu, hillotettu ja paloiteltu.

Onnellisten omenoiden omenahilloa.

Aika ylväältä näyttää Kukko Teeri joka käyskentelee ensin autotiellä ja siitä siirtyy oksalle. Jonka jälkeen katosi metsän siimeksiin.

Kukko Teeri
Kävimme viikonloppuna mökillä ja siinä samassa sienestämässä.  
Voin sanoa, että hirvikärpäset on kamalimpia mitä tiedän. Parmat ja hyttyset on niiden rinnalla ihan ok.
Onneksi metsään mahtuu muutakin kuin hirvikärpäset ja me. 



Viikonlopun sienisaalis.
Suppilovahveroita, kanttarelleja, mustiatorvisieniä ja rusko-orakkaita.
Toki metsät on täynnä sieniä ja tatteja, mutta nämä tunnistimme varmoiksi tutuiksi sieniksi. 
Jääkööt tuntemattomat metsään, vaikka sienikirjan omistankin.

Osa suppilovahveroista pääsi kuivattavaksi kuivuriin ja osa pakkaseen.
Kaikki kanttarellit ja  rusko-orakkaat pääsivät pakastimeen.
Viimeiseksi, mutta ei vähäisimmäksi minun herkkusuosikki, eli mustatorvisienet pääsivät kaikki kuivuriin!


Porkkanat pääsivät viikonloppuna mullastaan.
Huippu yksilöitä löytyi taas hurjasti, kuten tämä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti